Monen länsimaisen naisen aika lapsensaannin suhteen tuntuu eri syistä loppuvan kesken. Adoptiostakin on tullut yhä suositumpaa, kiitos ehkä monien julkkisadoptiovanhempien, jotka omien biologisten lastensa lisäksi adoptoivat kilvan lapsia kehitysmaista. Oman viestintämisisterimmekin uutisoitiin muutama päivä sitten saaneen adoptiolapsensa kotiin Kiinasta.

Intiassa kohdunvuokrauksesta on tullut tuottavaa bisnestä ja ilmeisen monelle köyhälle äidille se on lottovoitto. Kohdunvuokrauksesta saamillaan rahoilla (noin 4000 e) he elättävät perheitään kymmenisen vuotta, kouluttavat lapsiaan, rakentavat omakotitalon tai perustavat liikeyrityksen. Monet kohdunvuokraajat ovat siis jo useita omia lapsia synnyttäneitä äitejä, jotka haluavat itselleen ja köyhälle perheelleen paremman elämän. Vuokrauksesta maksava perhe on sen sijaan yleensä lähtöisin USA:sta, Japanista, eri Euroopan maista ja Australiasta. "Vauvojen amerikkalaiset vanhemmat saavat lapsen paljon halvemmalla kuin kotimaassaan. Kaikki siis voittavat ?" (Me Naiset 20.9.2007).

Suomessa lainakohdusta tuli laiton uuden hedelmöityshoitolain myötä. Aiempi laki ei säädellyt sijaisynnytyksiä ja vanhemmat joutuivat adoptoimaan lapsen, vaikka hän oli saanut alkunsa heidän sukusoluistaan, sillä biologiseksi äidiksi tulkittiin nainen, jonka kohdussa lapsi oli kasvanut.

Hedelmöityshoitolaki:

 http://www.vn.fi/toiminta/paatokset/paatos/fi.jsp?oid=179299  

Kokoomuksen kansanedustja Sirpa Asko-Seljavaara on tehnyt lakialoitteen sijaissynnytyksen sallimiseksi :

http://www.parliament.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_34_2007_ke_p_3.shtml

Ursa minor