Nykyihminen syntyi siis Afrikassa joskus 200 000 tuhatta vuotta sitten. Noin 60 000 vuotta sitten ihmisen aivotoiminta harppasi älyllisen loikan toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Pirteää aivotoimintaa tarvittiin luonnonmullistusten jyllätessä itäisen Afrikan hautavajoama-alueella ja mahtavan tulivuoren purkauksen päätteeksi meidän kaikkien esi-isiä jäi jäljelle vain muutama tuhat. Noista jäljelle jääneistä polveutuvat niin Kefeidi, Ursa minor kuin reilut 6,3 miljardia muuta maapallon asukasta. Olemme siis kaikki sukua toisillemme ja pärjänneet täällä näin pitkälle siksi, että olemme osanneet elää laumassa, kasvattaneet toisiamme ja oppineet jakamaan niin ruuan kuin rankoissa luonnonoloissa pärjäämistä parantavat innovaatiotkin.

Genographic- hankkeen tarkoituksena on kerätä DNA-näytteet yli sadaltatuhannelta ihmiseltä eri puolilta maailmaa ja selvittää niiden avulla mahdollisimman tarkasti, miten muutamien tuhansien afrikkalaisten jälkeläiset asuttivat maapallon. Kuka tahansa voi tilata sadan dollarin paketin ja osallistua hankkeeseen. Erityisesti tutkijat ovat kiinnostuneita alkuperäisväestöistä. Projektilla on verkkosivut, joilla voi julkaista tutkimuksen teon jälkeen oman nimensä ja perimätietonsa. Sen jälkeen pääsee vertailemaan tietojaan muiden vapaaehtoisten kanssa. Suomalaisten tiedetään yleisesti kuuluneen sellaiseen ryhmään afrikkalaisia keräilijä-metsästäjiä, jotka kulkivat Afrikasta itään, törmäsivät Himalajaan ja menivät sitten kohti Aasian eroja, missä tilaa riitti. Ensimmäinen tuleva suomalainen lähti Afrikasta noin 50 000 vuotta sitten ja hän oli siis musta. Koko ihmiskunnan geneettinen perimä on yhtä ja samaa alkuperää, joten alkaa olla aika lopettaa kaikenlainen erottelu ja lähimmäisen tallaaminen. Ehkä voisimme jo viimein elää sovussa alkuperäisen lajiperimämme määräämällä tavalla.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Ursa minor