Kyllä, ihmisen toimintaa motivoivat erilaiset kannustimet. Toisaalta toimintaa ohjaavat ja rajoittavat myös vahvasti esimerkiksi yhteiskunnan asettamat lait ja yhteisöjen normisto. Kun halutaan saada suurempi ihmisjoukko toimimaan halutulla tavalla, yksi varteenotettava vaihtoehto lienee luoda lainsäädäntö, joka kannustaa tiettyyn toimintaan ja tekee siitä kannattavaa yksilön kannalta tai vastaavasti/samalla rajoittaa toimintavaltuuksia sakkojen uhalla.

Otetaan esimerkiksi kestävän kehityksen mukainen eläminen, johon liittyy mm. seuraavanlaisia vastakohtapareja.

- Yksityisliikenne v. julkinen liikenne

- Lentoliikenne v. juna/laivaliikenne

- Tuontituotteet v. lähellä tuotetut tuotteet/luomu

- Fossiilisten polttoaineiden sekä ydinvoiman käyttö v. vihreä energia

- Normaalit rakennusmateriaalit v. ympäristöystävälliset materiaalit

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Kumpia valtio tukee kansalaista käyttämään ja miten? Vastaus on useimmiten karu: listan jokaista ensimmäistä vaihtoehtoa. Entä miten? Yksityisliikennettä siten, että etenkin haja-asutusalueilla julkinen liikenne on yhteyksiltään heikkoa ja hintataso korkea. Lentoliikennettä niin, ettei velvoita maksamaan päästösakkoja, joka taas näkyy lentojen matalina hintoina. Tuontituotteidenkin hinnat ovat lähi- ja luomutuotteita alemmat, eikä valtio tee asialle mitään. Uutta ydinvoimalaa rakennetaan, biodieseliä ei tueta. Ei-ympäristöystävälliset ratkaisut rakentaessa ovat hinnoiltaan edullisempia kuin uudet ympäristöystävälliset. Miksi siis Tiivi ja Taavi Tavalliset haluaisivat suosia kestävän kehityksen kannalta edullisempia vaihtoehtoja? Eiväthän he hyödy siitä henkilökohtaisesti kuin hyvän omatunnon. Sitäpaitsi se on kalliimpaa.

Toisinkin voisi olla. Mitäpä jos valtio tarjoaisi ilmaisen julkisen liikenteen ja parantaisi yhteyksiä?  Entä jos lentoyritykset sekä autoalan ihmiset joutuisivat maksamaan sakkoja saastuttamisestaan samoin kuin yksityiset ihmiset käyttäessään kyseisiä palveluja? Tai lähiruoka sekä kotimaiset vaatteet olisivat järkevämpiä ostoksia ihan jo senkin takia, että ne maksavat saman verran kuin kaukana tuotetut vastaavat tuotteet? Olisiko mahdollista, että ydinvoima kiellettäisiin ja vihreän energian käyttämiseen saisi kannustusrahaa tekniikan vaihtamiseksi? Voisiko lainsäädäntö painostaa käyttämään ympäristöystävällisiä materiaaleja tukien ja sanktioiden uhalla? Jos kyllä, Ninni ja Nanna Normaalien olisi edullista suosia kestäviä valintoja jo itsekkäistäkin syistä. Ja niiden ohjaamanahan ihminen usein toimii.

Maksaahan sellainen maailmanparantamislainsäädäntö, sitä ei ole kiistäminen, mutta elämä on kallista. Ja voisiko rahaa käyttää parempiin tarkoituksiin kuin tulevaisuuden turvaamiseen?

Toisaalta ulkopuolelta tulevan pakon lisäksi maailman parantaminen voi johtua sisäisestä pakosta ja velvollisuuden tunteesta maailmaa kohtaan. Hullusta voimasta, jota voidaan kutsua myös nimellä luovuus. Se on jotain, joka saa ihmisen ajattelemaan ja toimimaan oudosti. Tekemään utopistisia teorioita ja teoksia – toteuttamaan niiden kautta itseään. Löytämään kaaoksesta järjestyksen. Kuinka saada ihmisille tuota sisäistä pakkoa lisää maailman parantamis -hengen lisäämiseksi?

Ei kai muuten kuin takaamalla luovuuden kannalta suotuisat olosuhteet ja tarjoamalla virikkeitä, eikä sekään taida taata lopulta luovuuden lisääntymistä, sillä ihminen on monimutkainen olento. Yksi luonnonvoima, jonka käytös vaihtelee eikä useinkaan ole ennalta arvattavissa. Ei ihmisiä voikaan pidemmän päälle kontrolloida. Niin kuin ei sadettakaan voi käskeä satamaan tietyllä tavalla.

                               Kun taivas kyynelehtii

              pisarat rytmiharjoittelevat peltikattoa vasten

      tip                                               t                       ti

      tip                                           i                         ti

                tip                            p                                ti

                      t                      t                                     tip

                         i                  i                                   tip                                  

                        t                              p                              tii

                             i                                                  ii

                       titip                       tip                            ip

                        uivat siittiöinä kilpaa ikkunalasin pinnalla

                                       temperamentillaan

                               tekee kaupungeista akvaarioita

                                      ja juovuttaa savannit

                               oikaistuaan padot, tyyntyy

                            meriksi, järviksi, joiksi, puroiksi

Kefeidi