ma, n kaltevatorni, ra, testi.

Suomalaiset koululaiset pärjäsivät taas loistavasti Pisa-testeissä eli käytännössä Suomi nappasi taas kultaa. Pisa ( Programme for International Student Assessment) toteutetaan kolmen vuoden välein OECD:n jäsenmaissa. Viime vuonna tutkimukseen osallistui 57 maata, jotka kattavat 90 % maailman taloudesta. Tutkimuksessa selvitetään myös esimerkiksi oppilaiden opiskeluympäristöä kotona ja koulussa, kodin sosiaalista asemaa ja tukea opiskelulle, oppilaiden ajankäyttöä sekä heidän suhtautumistaan kouluun ja oppimiseen.

Viro oli tässä kilpailussa viides, mutta esimerkiksi Ruotsi vasta 22., Tanska 24. ja Norja 33. sijalla. Hongkong (Kiina) sijoittui kisassa toiseksi ja Taipei (Taiwan) kolmanneksi. Käytännössä Suomi on siis läntisen maailman koulututkimuksen ykkönen, kun testattavana on matematiikka, luonnontieteet, lukutaito ja ongelmanratkaisu. Käytännössä Pisa on ainoa kansainvälisesti vertailukelpoinen koululaisten osaamisen mittari.

Herää tietenkin kysymys, miksi ihmeessä näitä tutkimuksia tehdään, mitä ne hyödyttävät. OECD:n pääsihteerin Angel Guerrian mukaan tutkimuksia tarvitaan, jotta tiedettäisiin miten erilaiset koulutusjärjestelmät valmentavat nuoria huomispäivän maailmaan. Aiheet ovat monesti hyvin ajankohtaisia, kuten esimerkiksi tämän hetken puhutuin aihe, ilmastonmuutos ja biopolttoaineet.

Tutkimuksen valossa voisi kuvitella, että Viron tulevaisuus näyttää hyvältä. Koulutuksen taso on tutkimuksen mukaan hyvä, jos vertaa sijalukua esimerkiksi Venäjään, joka jäi 35:ksi. HDI-indeksillä mitattuna Viron sijaluku on 40:s ja Venäjän 65:s. Kummankin sijaluku on laskenut sitten 90-luvun alun. Yhtälö näyttääkin tässä suhteessa aika mielenkiintoiselta, kun HDI-indeksiä laskettaessa otetaan huomioon myös koulutus. Onko niin, että Viron tapauksessa koulutuksen taso kyllä nousee, mutta muut elintasomittarit, kuten esimerkiksi ostovoima hintojen noustessa laskevat.

Ursa minor