En tiedä voiko Suomen ja Kiinan ihmisoikeusloukkauksista puhua samana päivänä, mutta on totta, että Suomen kohdalla on tilastoissa ikävä merkintä totaalikieltäytyjien vuoksi. Osa totaalikieltäyjistä on nähdäkseni kirjautunut myös hetkeksi Jehovan todistajiksi päästäkseen ikeestä. Muilla uskontokunnilla ei tietääkseni ole oikeutta kieltäytyä asepalveluksesta, mutta saatan tietysti olla väärässäkin.

Kun ei ole tullut armeijaa käydyksi, on vaikea kirjoittaa siitä, mitä siellä oikeasti tapahtuu ja missä määrin siellä opetetaan ihmisten tappamista. Armeijan käyneiden miesten jutut eivät ainakaan tunnu keskittyvän siihen vaan aivan muihin asioihin; kämppäkavereiden toilailuihin (ja omiinkin), perinteisiin munkkeihin, iltalomiin, yöllisiin hälytyksiin (niitä tuntuvat yksimielisesti vihaavan kaikki), huonoihin ruokiin, palelemiseen talvisessa telttamajoituksessa ja tyttöystävien vierailuihin. En muista yhdenkään tuntevani miehen ihannoineen ampumista tai maininneen kertaakaan sanaa tappaminen siitä huolimatta, että aseen käyttöä, kokoamista ja huoltamista harjoitellaan. Moni nuori mies tuntuu pitävän armeijaa itsestäänselvänä asiana, juttuna, mikä kuuluu tiettyyn ikään ja minkä voi nykyään suorittaa nopeasti "alta pois" kuudessa kuukaudessa. Ampumista vieroksuva hakeutuu asepalveluksessa muihin rooleihin, ajaa siellä ajokortin tai suorittaa palveluksen tietokoneasiantuntijatehtävissä.

Suomi on niitä harvoja maita, joissa on edelleen asevelvollisuus. Monissa muissa maissa koko homma on vapaaehtoinen tai puolustuksen hoitaa palkka-armeija. Ruotsissa pahimmiksi puolustuksellisiksi uhiksi on nyt määritelty mm. ilmastonmuutos. Pakollinen asevelvollisuus on heidän mielestään naivia, joskaan kaikki eivät tietenkään tuota ajatusta allekirjoita. Kun Suomi on käynyt itsenäisyytensä puolesta raskaat sodat toisin kuin naapurimaamme Ruotsi, uskon, että sotien haavat eivät kovin helpolla umpene. Pehmentymistä asenteissa asevelvollisuutta kohtaan, siitä pikkuhiljaa luopumiseksi, on selvästi havaittavissa. Paljon on toisaalta puhuttu aseettoman palvelun pituudesta. Nykyisellään se on koettu lähinnä rangaistuksena aseellisesta palvelusta kieltäymisestä, mutta kun siihen saadaan muutos ja siviilipalveluksen suorittamisaika järjellisemmäksi, ei liene mitään syytä olla totaalikieltäytyjä. Toisaalta, jos totaalikieltäytyjä asiansa hyvin perustelee, on hänelle suotava vapaus. Aseellinen tai siviilipalvelus näyttää miesväelle olevan henkinen kasvun paikka. Hyvä niin.

Ursa minor