Laiskiainen nukkuu 20 tuntia vuorokaudessa (!), hiiret noin 12 tuntia, norsu neljä tuntia, lintu lentäessään ja delfiini vuorotellen kummallakin aivopuoliskolla. Myös monilla selkärangattomilla on vuorokaudenajan mukaan vireystilan nousuja ja laskuja. Sitä, miksi nukutaan, ei kukaan taida ihan tarkasti tietää.

Ihmisen on laskettu nukkuvan noin kolmasosan elämästään. Unen tarve on aika yksilöllistä ja tunnetusti pienet vauvat ja varsinkin nisäkkäiden pennut nukkuvat suurimman osan aikaa. Aikuisuutta kohti unen tarve vähenee, mutta monesti on kuullut sanottavat, että aikuisellekin 7-8 tunnin yöunet ovat tuiki tarpeelliset. Tiedetään, että jos uni riistetään, seurauksena on äärimmäinen stressitila ja immuunipuolustusjärjestelmän tehokkuuden lasku ainakin eläinkokeiden mukaan.

On pakko saada nukkua, jotta pysyisi järjissään. Siihen nähden on todella omituista, miten tarmokkaasti me ihmiset keksimme ja etsimme virikkeitä pysyäksemme hereillä öisin eli juuri silloin, kun meidän pitäisi olla unessa jaksaaksemme taas seuraavan päivän. Töllötämme televisiota aamuun, roikumme netissä lähettelemässä sähköposteja ja katselemassa hassuja videoita, kuuntelemme musiikkia tai biletämme baareissa aamunkoittoon. Seuraavana päivänä torkahdamme auton rattiin ja ajamme päin betonitolppaa, nukahdamme koulussa pulpetille, käyttäydymme väkivaltaisesti äärimmäisen henkisen väsymyksen kourissa, olemme työkyvyttömiä.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Ursa minor